Voisiko bioenergiasta tulla lähitulevaisuuden kasvuala? Suosittuun ilmasto- ja ympäristöystävälliseen sekä uusiutuvaan energiaan uskotaan lähes kaikkialla maailmassa. Bioenergia on eloperäisestä aineesta, eli biomassasta valmistettava polttoaine. Bioenergiaan liittyviä isoja investointeja on toistaiseksi vähän, huolimatta bioenergian ja biopolttoaineiden suosiosta.
EU-parlamentin erittäin tiukat vaatimukset puun energiakäytön rajoittamisesta eivät saaneet kannatusta Euroopan Unionilta vuonna 2018. Suomalaisten metsänomistajien ja energia-alan pahimmat pelot eivät siis toteutuneet, sillä lopputuloksena kantojen tai kuitupuiden käyttöä energiana ei tarvitse rajoittaa. Nykyään yhä kuitenkin teknologian edustajien, polttoaineiden tuottajien ja energiayhtiöiden mukaan esimerkiksi varsin epävarma tulopolitiikka toimii esteenä monille mahdollisille bioenergiaan liittyville investoinnille. Asiaan toivotaan huomattavaa parannusta jo lähitulevaisuudessa.
Kaasuyhtiö Gasum
Kaasuyhtiö Gasum on tällä hetkellä Pohjoismaiden johtava biohajoavien jätejakeiden käsittelijä ja biokaasun tuottaja. Gasum edistää pohjoismaista kiertotaloutta biokaasun tuottajana, jätteiden käsittelijänä ja kiertotalouden edistäjänä Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa. Gasum-yhtiön omistuksessa on 13 toimivaa biokaasulaitosta. Biokaasulaitosten toimenkuvaan kuuluvat sivuvirtojen ja biohajovien jakeiden käsittely, kierrätyslannoitteiden myynti ja jakelu sekä biokaasun tuotanto.
Vedenpuhdistamoilla tai kaatopaikoilla syntynyt biokaasu kannattaa aina puhdistaa, jonka jälkeen se syötetään suoraan maakaasuverkkoon. Maakaasuverkosta biokaasu voidaan siirtää liikennepolttoaineeksi, jota käytetään muun muassa pääkaupunkiseudun busseissa. Biokaasua muodostuu kaatopaikoilla ja puhdistamoilla noin 400 gigawattitunnin verran.
Bioenergian tulevaisuus
Biopolttoaineiden käyttö tulee lähivuosina todennäköisesti kasvamaan kaikkialla maailmassa. Kasvava ilmasto- ja ympäristötietoisuus on yhtenä syynä biopolttoaineiden suosioon, toisena suurena syynä tulee bioenergian puhtaus ja sen helppo saanti myös Suomen oloissa. Kolmantena tärkeänä tavoitteena on tehdä ilmastopolitiikan hoitaminen tuleville sukupolville nykyistä asiantilaa helpommaksi. Nämä ovat huomionarvoisia tavoitteita, jotka monet Euroopan valtiot ovat yksimielisesti asettaneet tuleviksi kunnianhimoisiksi ja ympäristön tilaa huomioiviksi tavoitteikseen.
Käytännössä nykyisiä fossiilisia polttoaineita tulevat korvaamaan muun muassa biohajoavista jätteistä, öljy- ja sokeripitoisista kasveista ja puuvartisten kasvien selluloosasta valmistettavat biodiesel- ja bioetanoli-polttoaineet. Valmistus tapahtuu kyseiseen toimintaan soveltuvissa biojalostamoissa, joissa kehitetään liikennepolttoaineiksi sopivia uusiutuvia biopolttoaineita. Ylivoimaisesti suurimmaksi alaa uhkaavaksi tulevaisuuden riskitekijäksi koettiin selvityksessä tukipolitiikan vaikea ennustettavuus. Toiseksi sen tulevaisuudennäkymiä heikentävät ympäristölainsäädännön vaikea ennakoitavuus ja toimintaympäristön erittäin nopeat muutokset.